Kaivosryntäys Suomeen luo illuusion kaivosten tuomista rikkauksista. Metallimalmien louhinnasta saatavaa, metallien arvoon perustuvaa kaivosveroa ollaan nostamassa mahdollisesti 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Luku on suorastaan säälittävä, sillä kansainvälisessä vertailussa sopiva taso keikkuu viiden prosentin tienoilla. Esimerkiksi Ghanassa vastaava vero on viisi prosenttia, Kongossa ja Yhdysvalloissa kahdeksan prosenttia. (Lähde: Kaivosinfo)

Ennen kuin riemuitsemme siitä, että annamme uusiutumattomat luonnonvaramme lähes vastikkeettomasti ulkomaalaisille kaivosyhtiöille, olisi hyvä selvittää metallimalmikaivosten kokonaisvaikutus Suomen kansantaloudelle. Laskelmiin tulisi ottaa mukaan infrastruktuurin rakentaminen, joka kaivoksen suljettua jää tarpeettomaksi, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin sekä negatiiviset vaikutukset muihin elinkeinoihin kuten matkailuun.

Jos olemme avaamassa Suomea akkumetalliboomille on ensin varmistettava, että saamme mineraaleista kohtuullisen korvauksen. Kaivosten tulee olla suomalaisille reilusti nettopositiivisia, sillä niiden haittavaikutukset jäävät tulevien sukupolvien huoleksi.

Miisa Mink on TalousVihreät ry:n hallituksen jäsen, yrittäjä, Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja sekä Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloiteen vireillepanija.