Fossiilisista energiamuodoista luopuminen ja yhteiskunnan sähköistäminen aiheuttavat valtavan murroksen taloudessa. Eduskuntavaaleissa puolueet linjasivat, millaisella aikataululla Suomen tulisi olla hiilineutraali. Puhdas energia onkin nostettu yhdeksi yhdeksästä neuvottelupöydästä Petteri Orpon vetämissä hallitusneuvotteluissa.
Kaivannaisten kysynnän on arvioitu kasvavan räjähdysmäisesti lähivuosina, kun puhtaan energian rakentaminen vaatii valtavan määrän metalleja, ja EU haluaa irrottautua riippuvuudestaan Kiinan materiaalivirroista.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan jo pelkästään akkumetallien tarve kolmikymmenkertaistuu lähivuosina. Myös tuulimylly- ja aurinkoenergiapuistot johtavat paineeseen avata uusia metallimalmikaivoksia. Katseet ovat kääntyneet Suomeen, ainoaan EU-maahan, jonka kallioperästä löytyy lähes kaikkia akkuihin tarvittavia mineraaleja.
Olisi lyhytnäköistä rakentaa Suomen elinkeinostrategia neitseellisten kaivannaisten varaan. Jos haluamme pysäyttää luontokadon, on edessä välttämätön talouden rakennemuutos, jossa kasvu irrotetaan luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä. Voisi toivoa, että tuleva hallitus osaisi katsoa kaivosten elinkaarta pidemmälle ja aloittaisi kriittiset toimet, joilla taloudesta tehdään aidosti kestävää.
Teemapöytien jako paljastaa hallitusneuvottelujen lähtökohtien perustuvan menneeseen maailmaan, jossa kiertotalouden välttämättömyyttä ei tunnisteta. Kiertotalous tarjoaa Suomen kaltaiselle taloudelle systeemisen ratkaisun, jonka pitäisi olla hallitusneuvottelujen teemapöytä tai jopa koko neuvotteluita läpileikkaava idea. Mitä nopeammin pääsemme tilanteeseen, jossa kaikki materiaali kiertää, sitä nopeammin luomme Suomelle aidosti kestävää hyvinvointia ja vaurautta.