Asuntomarkkinat ovat Suomessa hyytyneet pahasti. Näin pahasti viimeksi vuonna 1997. Asuntojen hinnat ovat laskeneet noin kuusi prosenttia koko maassa. Uusia rakentamisen aloituksia ei juurikaan lähde liikkeelle, eikä uudisrakennuksia saada myytyä. Pieniä asuntoja on paikoin kaavoitettu liikaa – vastuu tästä on kuntapäättäjillä ja tilanne voidaan jatkossa korjata.
Jokaisen kriisin dynamiikka on erilainen. Asuntovelallinen kärsii nyt. Syynä asuntomarkkinoiden ongelmiin on nopea hintojen nousu, inflaatio, joka on ajanut Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostoihin. Korkojen nousu on ollut historiallisen nopeaa. Kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan korkojen noustessa. Suomen Pankki tekee jatkuvaa arviota markkinoiden kehityksestä epävakaassa taloudellisessa tilanteessa.
Pohjoismaisilla pankeilla on runsaasti asunto- ja liikekiinteistöjä portfolioissaan. Kiinteistösijoitusyhtiöiden velkaantuneisuus tekee niistä haavoittuvaisia. Pohjoismaissa riskit ovat osin yhteisiä. Riski häiriöiden laajuudesta kasvaa, vaikka markkinat toimivat pääsääntöisesti hyvin. Pienetkin muutokset voivat heiluttaa markkinoita enemmän kuin vakaina aikoina. Osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen arvo on laskenut, mikä on aiheuttanut tappioita sijoittajille. On muistettava, että korkojen nousu vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen supistaen muuta kulutusta. Tällä on negatiivisia vaikutuksia talouteen. Yritysten luottoriskien kasvusta on ensimmäisiä merkkejä. Luonnollisesti erityisesti velkaantuneet ja heikosti kannattavat yritykset ovat vaarassa kaatua.
Suomalaiset kotitaloudet ovat kokeneet korkojen nousun rajummin ja nopeammin kuin euroalue keskimäärin. Suomalaiset kuluttajat ovat hankkineet pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia lainoja, kun taas muualla Euroopassa on yleisempää maksaa kiinteäkorkoisia lainoja. Toisaalta siis suomalaiset asuntovelalliset ovat hyötyneet matalien korkojen ajasta muita enemmän.
Myönteisiä merkkejä on. Loppu korkojen nousulle häämöttää mahdollisesti jo. Markkinoilla arvioidaan Euroopan keskuspankin jatkavan koronnousua vielä kahdesti. Paluuta vanhaan halvan rahan aikaan tuskin on. Nollakorkojen arvioidaan olevan ohi, mutta kukaan ei voi sanoa varmaksi mikä on uusi normaali, eli mihin korkotaso asettuu.
Suomen pankkisektorilla arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet kohdata vaikeudet. Säätely on kehittynyt. Entä mikä kuluttajien asema? Valitettavasti pankkisektori on korkojen noustessa vastaavasti hyvin hitaasti siirtynyt korkeampiin talletuskorkoihin. Tämä kertoo siitä, että kilpailu kotimaisilla markkinoilla ei toimi riittävästi. Kuluttajien ei ole käytännössä riittävän helppoa siirtää asiakkuuksiaan pankista toiseen, eikä siihen ole kaikilla valmiuksia.
On löydettävä entistä toimivampia keinoja lisätä kilpailua ja turvattava kuluttajien oikeudet. Oleellista on tietysti se, että pyritään välttämään nopeat ja kohtuuttomat koronnostot. Helppoa se ei ole, koska sota ja energianhintojen nousu nostivat yllättäen pohjainflaatiota. Silti jokaisesta kriisistä on otettava opiksi ja talouden ja työllisyyden mittareita on seurattava laajasti, tarkasti ja ennakoiden.
[author] [author_info]Mari Holopainen on toiminut Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenenä vuodesta 2019.[/author_info] [/author]