Vedestä Suomelle Vetonaula

Vesipisara lehdessä. Vedestä Suomelle Vetonaula.

Lehdistä sain lukea taas YT neuvotteluista ja tehtaiden sulkemisista (yle.fi). Mutta mikä on se mihin Suomalaisten ja Suomessa olevien yritysten tulisi sitten keskittyä?

Minulle ei tullut yllätyksenä että 50-henkinen tuulivoimalatehdas kannatti siirtää ulkomaille. Kun samaa työtä tekee pitkään joku ennemmin tai myöhemmin tekee sen halvemmalla. Mutta miten löytää seuraavat valttikortit, seuraava tuote, seuraava malli?

Suomalaiset ovat maailman parhaita sopeutumisessa.

Meillä on takana viisikymmenvuotinen suomettumisen aikakausi jolloin olimme parhaita ystäviä kaikkien naapureittemme kanssa, emme vain melkein kaikkien.

 

Pidämme takapihamme kunnossa. Olemme maailman huippuja monilla teknisillä aloilla, mutta toisaalta meillä on myös läheinen luontoon : “yli 90 % vastaajista pitää luontoa itselleen tärkeänä” (ymparistonyt.fi).“Suosittuja suomen kielen sanoja löytyy eritoten luonnosta: usva, aava ja lumi … ja  säätiedotuksista tuttu alavilla mailla hallanvaara tuntuu hurmaavan monet.” (is.fi)

Tässä valossa onkin ymmärrettävää, että suomalaisinta on juuri tekniikan ja luonnon yhteen liittäminen. Sähköyhtiö perusti munkkisaareen niittykaton.

Mutta miten tätä kaikkea voi viedä ulkomaille?

 

Suomalaiset ovat vesiosaamisen maailman huippuja (kehittyvatkaupungit.fi). Tässä suhteessa olemme pitäneet kynttilää vakan alla. Pulloveden vieminen ei meinaa ottaa tuulta purjeisiinsa(ksml.fi), mutta veden pumppaaminen lähteestä pulloon tuskin on kovin “high tech”.  Toista olisi esimerkiksi ekologinen tapa desalinaatioon (Tekniikan Maailma), mutta tästä tutkimuksesta en löytänyt suomalaisia vientituotteita. Puuttuuko kenties oma suolavesi? Sama olisi veden tekeminen ilmasta (University of California). Tämä olisi oikein ihme vempain.

Vedestä Suomelle Vetonaula

Turismi tuo Suomeen jo nyt 10% työpaikoista ja 8% BKTsta eli noin 20 miljardia euroa myynti (WTTC). Tarttumalla härkää sarvista ja ottamalla työn alle tekniikkaan ja ympäristöön liittyvää innovointia, esimerkiksi kampanjalla “Järvet Juotaviksi”, tuomme Suomea kartalle sekä turismin muodossa mutta myös yhteistyökumppanina ja tuotekehityslaboratoriona. “Veteen liittyvän liiketoiminnan kokonaisarvo maailmassa on jopa 500–700 miljardia dollaria ja se on kaikista ympäristöliiketoiminnan osa-alueista tuottavin“. Vesi myös kytkeytyy vahvasti muihin ympäristöteknologian osa-alueisiin: energiaan, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja rakentamiseen (Finland Toolbox). Olisiko se sitten kuitenkin Vedestä Suomelle Vetonaula ?

Mitä sinä voisit tehdä tämän eteen?

 

Antti Rytsölä
Helsinki

 

Viitteet

tuotanto aasiaan: https://yle.fi/uutiset/3-12518687

suhdeluontoon: https://ymparistonyt.fi/suomalaisten-luontosuhdetta-selvitetty/

hurmaavat sanat: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008150009.html

niittykatto: https://www.helen.fi/uutiset/2020/niittykatto

vesiosaaminen: https://www.kehittyvatkaupungit.fi/vesitekniikka/suomalaiset-vesiosaamisen-maailman-huippuja/#

lumo kaatui: https://www.ksml.fi/paikalliset/2490188

desalinaatio: https://tekniikanmaailma.fi/ihmeaine-grafeeni-pystyy-muuttamaan-merivetta-juomavedeksi-uusi-suodatin-tuo-toivoa-miljoonille/

vettä autiomaan ilmasta: https://www.scientificamerican.com/article/portable-oasis-extracts-water-from-dry-desert-air/

turismin merkitys: https://wttc.org/Research/Economic-Impact/moduleId/704/itemId/111/controller/DownloadRequest/action/QuickDownload

maabrändiraportti: https://toolbox.finland.fi//home/talousvihreat/public_html/content/uploads/sites/2/Maabr%C3%A4ndiraportti.pdf