ALV uudistettava osana vihreää verouudistusta

Vihreän verouudistuksen ydin on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Enemmän aikaa – vähemmän roinaa. Hyvällä veropolitiikalla löydämme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät keinot rahoittaa vihreän politiikan tavoitteet.

Yhtenä keinona Talousvihreät ehdottavat ALVin nostamista 25%:iin, joka on sama taso kuin muissa Pohjoismaissa. Samalla tulisi yhdistää 10% ja 14% ALV-kannat 12,5%:iin, jolloin ruuan verotus laskisi lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Lääkkeiden veron nousu (10% → 12,5%) tulisi kompensoida pienituloisille lisäämällä KELA-korvauksia ja samanaikaisesti voitaisiin myös purkaa apteekkialan monopolia, jolla lääkkeiden hintoja saataisiin alas, vaikka lääkkeiden ALV nousisikin.

Arvonlisäveron nostaminen ei ole tavoite, jota kukaan eritysesti haluaisi. Tässä blogissa perustelemme, miksi tämä harkittu ALV-kantojen muutos olisi kuitenkin hyväksyttävä osa Vihreätä verouudistusta, jolla pienimmän kivun kautta voidaan samanaikaisesti alentaa ruuan hintaa, vahvistaa valtiontaloutta ja yksinkertaistaa ALV:iin liittyvää byrokratiaa.

Kansainvälinen vertailu

Arvonlisävero Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on 25%, miksi Suomessa on matalampi kulutusvero kuin naapureilla? Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna monimutkainen ALV-järjestelmä, jossa on neljä eri luokkaa (0%, 10%, 14% ja 24%).

Kaikkien ALV-kantojen yhdistäminen ei ole realistista, mutta alimpien (10% ja 14%) verokannan yhdistäminen olisi kannatettavaa jo byrokratian keventämisenkin näkökulmasta, mutta ennenkaikkea ruuan verotuksen alentamiseksi.

Vaikutukset valtiontalouteen

Valtiontaloutta ehdotus vahvistaisi puolella miljardilla eurolla. Ehdotettujen ALV-kantojen korotukset toisivat 2022 budjetin tasossa reilun miljardin tulonlisäyksen ja ruuan ALV-tason madallus ja lääkekulujen kompensointi pienituloisille veisivät puoli miljardia.

Ruuan verotus

Ruuan hintaa pidetään Suomessa usein korkeana, mutta, kun hintatasoa tarkastellaan ilman arvonlisäveroa, yleinen käsitys kalliista ruoasta muuttuu selvästi: ruoan arvonlisäveroton hinta Suomessa on edullisempi kuin vaikkapa Ranskassa ja Italiassa ja suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Ukrainan sodan seurauksena on nähty ruuan tuotantokustannusten ja (alvittoman) hinnan nousu, joka tuntuu kaikkien kansalaisten kukkarossa. Ruuan verotuksen pysyvä alentaminen on perusteltua ja erityisen relevanttia nykytilanteessa.

Vaikutukset eri tuloluokkiin

Verona arvonlisävero on tasa­vero, vero­prosentti on kaikille sama tuloista tai verotettavasta summasta riippumatta. Tuloryhmittäin tarkasteltuna arvonlisä­verotus on kuitenkin regressiivistä, eli pieni­tuloisemmat koti­taloudet maksavat enemmän arvolisäveroja suhteessa tuloihinsa kuin suuri­tuloiset.

Arvonlisäveron vaikutukset eri tuloluokkiin riippuvat ostoskorin sisällöistä eli siitä, kuinka paljon kulutus kohdistuu eri ALV-kantoihin. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimmalla 20%:lla kulutusmenoista noin 13% menee ruokaan ja suurituloisimmalla vastaavasti 9%. Näin ollen, vaikka ruuan ALV:in alentaminen hyödyttää kaikkia tuloluokkia, niin sen hyöty pienituloisille on suurempi ja vastaavasti ylimmän ALV-kannan korotus koskettaa enemmän suurituloisia.

ALV on kulutusvero

Arvonlisävero ei ole tulonsiirto, vaan se on kulutusvero. Vähiten kuluttava kymmenys maksaa arvonlisä­veroja suhteessa tuloihinsa vuonna 2016 noin viisi prosenttia, kun eniten kuluttavalla kymmenyksellä osuus oli 12 prosenttia.

Tämä on nähdäksemme paras kompromissi: keräämme lisää veroja kaikesta muusta kulutuksesta, mutta kevennämme verotusta ruuan osalta, joka kiistatta on kaikille välttämätön perustarve, ja jonka osuus on suurempi pienimmissä tuloluokissa.

 

Antti ’Jogi’ Poikola

Talousvihreiden jäsen ja Vihreiden talous- ja elinkeinopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

 

 


Posted

in

by

Tags: