Mieleltään vahva ja empaattinen EU on Suomen kansallinen etu.

Tehostamiseen, kilpailuun ja ylikulutukseen perustuva suoritusyhteiskunta ruokkii mielenterveyskriisiä. Samalla Eurooppa ja muu maailma kuumenee helleaaltojen ja maastopalojen alla. Ilmastokriisin ohella sota on palannut Euroopan sydämeen. Ukrainan palaessa pommituksista mahdollisuus elää rauhassa ja suojassa väkivallalta on järkkynyt.

Yhteiskunnallisten rakenteiden ja päätösten tulisi tukea ihmisten mahdollisuuksia elää tasavertaisesti ja ilman kohtuutonta ympäristön kuormittamista. Nykypolitiikka on jotain muuta: tuotanto- ja suorituspaineita, kohtuuttomia odotuksia tehostamisen tuloksista ja kriisien päälle laastaroimista syihin puuttumatta. Konfliktien kärjistyminen ja kiristynyt henkinen ilmapiiri lietsovat toisiaan. Tämä heijastuu myös talouteen: mielenterveyden ongelmat maksavat EU:lle yli 600 miljardia euroa vuodessa. 

Euroopan komissio on vihdoin havahtunut ongelman laajuuteen luomalla EU:lle mielenterveysstrategian. Sen toimeenpano alkaa tulevalla parlamenttikaudella. Mielenterveys on keskeinen osa niin sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, talous- ja työllisyyspolitiikkaa kuin ilmastopolitiikkaakin. EU:ssa tehdyt yhteiset päätökset voivat merkittävällä tavalla luoda inhimillisempää yhteiskuntaa.