Arkkitehti-lehdessä 2.11.2026 julkaistu artikkeli nostaa esiin vakavia ongelmia hallituksen uudessa alueidenkäyttölaissa. Vuonna 2025 se oli eduskunnan avoimuusrekisterin mukaan lobatuin lakihanke Suomessa. Asiantuntijat varoittavat, että laki voi siirtää kaavoituksessa valtaa yksityisille toimijoille, kuten kiinteistökehittäjille ja heikentää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Hallituksen ajaman lakiuudistuksen perusteella näyttää siltä, että suuryritysten investointien vauhdittaminen ajaa tavallisten ihmisten edun edelle. Maanomistaja voisi valmistella kaavaa aiempaa pidemmälle yksityisesti. Vaarana on, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan vasta, kun keskeiset ratkaisut on käytännössä jo tehty. Luonnolle riskinä on, että hankkeita edistetään pala kerrallaan ilman riittävää kokonaiskuvaa metsien, hiilinielujen ja elinympäristöjen menetyksistä.
En sinänsä vastusta datakeskuksia tai investointeja. Suomi tarvitsee työtä ja talouskasvua. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Myös yritykset tarvitsevat selkeät ja ennakoitavat pelisäännöt. Ympäristön kannalta kestävät säännöt eivät ole investointien este, vaan niiden edellytys. Ne auttavat välttämään myöhemmät riidat ja ongelmat.
Datakeskukset puhuttivat myös juuri käydyissä Yhdysvaltain välivaaleissa. Vaaliteemoiksi nousivat niiden vaikutukset sähkön hintaan, veden käyttöön ja paikallisten asukkaiden elämään. Samat kysymykset koskevat myös Suomea. Viileä ilmasto, puhdas sähkö ja kilpailukykyinen sähkön hinta houkuttelevat tänne erityisesti yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä.
Datakeskukset tarvitsevat valtavasti sähköä, tilaa ja infrastruktuuria. Rakentaminen voi merkitä metsien hakkuuta ja luonnonympäristöjen menetyksiä. Lisäksi on ratkaistava, kuka maksaa uudet sähkölinjat ja muun infrastruktuurin. Miten varmistetaan, etteivät kotitaloudet ja muut yritykset joudu maksamaan kasvavasta sähkönkulutuksesta? Entä miten hyödynnetään datakeskusten tuottama hukkalämpö?
Nämä eivät ole pieniä sivukysymyksiä. Ne vaikuttavat ihmisten arkeen, kuntien päätösvaltaan ja Suomen luontoon.
Siksi asiasta on keskusteltava laajemmin juuri nyt. Hallituksen lakiesitystä on vielä mahdollista korjata. Lain ongelmia ei ole pakko jättää seuraavan eduskunnan korjattaviksi.
Toivon, että datakeskusten tulevaisuudesta käydään perusteellinen keskustelu myös vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Äänestäjille pitää tarjota vaihtoehtoja sille, millaisia investointeja Suomeen halutaan ja millä ehdoilla. Seuraavassa eduskunnassa tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät luonnon ja ympäristön arvon sekä tavallisten suomalaisten arjen.
Suomi tarvitsee investointeja. Mutta niiden pitää olla reiluja ihmisille, ennakoitavia yrityksille ja kestäviä luonnolle. Hyvät ja aikaa kestävät pelisäännöt ovat kaikkien etu.
Tero Koskinen
Talousvihreä eduskuntavaaliehdokas
Uusimaa
https://terokoskinen.fi/